Sámi fágagirjjálaš čálliid- ja jorgaleaddjiidsearviSaemien faagalidteratuvran tjaelijijih

jarkoestæjjajsiebreSáme fágagirjásj tjállij- ja jårggåliddijijsiebre

SEARVVI BIRRA

Sámi fágagirjjálaš čálliid-ja jorgaleaddjiidsearvi ásahuv-vui 1992s. Searvvi váldoulbmil lea bargat fágagirjjálaš-vuođa buorrin ja dahkat dan eanet dovddusin. SFS lea vuosttažettiin daid várás geat čállet, lágidit ja jorgalit fágagirjjálašvuođa sámegillii. Dan dihtii ii leat SFS etnih kalaččat vuođđuduvvon searvi, go buohkat geat pro-duserejit teavsttaid sámegillii sáhttet beassat miellahttun. Searvvi váldosisboahtun lea kopiija- ja girjerájusbuhta-dus maid oažžut dan ovddas go girjjit ja juohkelágan teavst tat máŋgejuvvojit almmolaš ja priváhta ásahusain ja geavahuvvojit girjerádjosiin. Kopiijabuhtadusruđat bohtet Sámekopiija bokte, organisašuvdna mii ásahuvvui 1994 áimmahuššan dihtii sámi vuoiŋŋaduojáriid vuoigat-vuođaid davviriikkain. Sámekopiija soahpamuš Kopi-norain buktá jahkásaš buhtadusruđa Norggabealde.

Girjerájusbuhtadusruđat gis bohtet Norgga kulturdeparte-mentta soahpamušain. Dáid ruđaid geavaha searvi juohkit stipeanddaid (mátke- ja prošeaktastipeanddaid) miellahtui-de ja earáide geat devdet miellahttuvuođagáibádusaid. SFS lea prinsihpalaččat oppa Sámi searvi, muhto doaib má vuos eanaš Norgga- bealde dan geažil go Sámekopii ja sisa boađut ge leat ráddjejuvvon dušše Norggabeale soah-pa mušaide.

SFS miellahtut jagi 2010 rájes

SÁMI FÁGAGIRJJÁLAŠ ČÁLLIID-JA JORGALEADDJIIDSEARVVI NJUOLGGADUSAT

§ 1 Namma, ulbmil ja doaimmat 1.1 Searvi lea fágalaš girječálliide ja jorgeleaddjiidde fága-

searvin. Searvvi namma lea Sámi fágagrijjálaš čálliid- ja jorgaleaddjiidsearvi.

§ 2 Miellahtuvuohta 2.1 Miellahttun dohkkehuvvojit sii geat leat čállán fága-

girjji(id)/oahppogirjji(id) dahje jorgalan girjjiid/fága-teavsttaid/artihkkaliid sámegillii unnimusat 50 siiddu.

Son gii ohcá miellahttun searvái galgá duođaštit searvái ahte deavdá namahuvvon gáibádusa.

§ 3 Stivrejupmi ja hálddašeapmi 3.1 3 stivralahtu ja 3 sadjásačča (nr. ráiddus) jođihit searvvi

njuolggadusaid mielde. Stivra organisere searvvi kántuvr-ra ja ráhkada bargonjuolggadusa bálkáhuvvon bargiide. Kántur jođiheaddjis, dahje das geasa stivra addá fápmu-dusa, lea vuoigatvuohta searvvi goluid máksit. Stivra fuola-ha ahte stáhtaauto riserejuvvon dárkkisteaddji dárkkista searvvi rehketdoaluid.

§ 4 Jahkečoahkkin 4.1 Jahkečoahkkin lea searvvi alimus mearrideaddji.

§ 5 Jienastanvuoigatvuohta ja luohttámušdoaibman 5.1 Jienastanvuoigatvuohta lea sis, ja válljejuvvot luohttá-

muš doaimmaide sáhttet dušše sii, geat eai leat velggo-laččat miellahturuđa.

§ 6 Njuolggadusaid rievdadeapmi 6.1 Jahkečoahkkin mearrida njuolggadusaid rievdadeami.

Gáibiduvvo 2/3 oassi eanetlohku jahkečoahkkimis rievda-dit njuolggadusaid.

§ 7 Searvvi heaittiheapmi 7.1 Searvvi heaittiheami mearrida jahkečoahkkin. Gáibi duv vo

2/3 oassi eanetlohku guovtti maŋŋálas jahkečoahkki mis heaittihit searvvi. Jos searvi heaitti huvvo, mearrida jahke-čoahkkin mo searvvi ruhta ja opmodat dalle geavahuvvo.

(Dohkkehuvvon 10.10.92, rievdaduvvon 12.12.93)

Ollislaš čuoggáid gávnnat neahttasiiddus:www.samifaga.org/nj/

OANEHAČČAT SFS BIRRA

Jagi 1992:s čoagganedje 4’s Fanasgieddái ásahit fága-girjjá laš čálliide searvvi. Sii geat ledje mielde dán vuost-tas čoahk kimis ledje Brita Kåven, Harald Kåven, Ingrid Nordal ja Amund Nergård. Brita Kåven válddii badjelasas jođihit gaskaboddosaš stivrra. Vuosttas jahkečoahk kin dollui suoidnemánu 10.b. 1993:s. John T. Solbakk vállje-juv vui searvvi formálalaš ovdaolmmožiin. Vuosttas jagi ledje čiežas miellahttun searvvis, ja otná lohku lea váile 60:s.

Searvvi vuođđudeapmi mielddisbuvttii searvái buhtadus-ruđaid, lassin miellahtturuđaide. Dát buhtadusruđat leat girjerájus- ja kopibuhtadusruđat. Dáid ruđaid vuođul lei maid vejolaš ásahit SFS:s «Fága girjjalaš Foanda». SFS jahkečoahkkin evttoha foandda stivrii mo ruđaid geavahit. Foanddastivra juohká jahká saččat stipeanddaid fágagirjjá laš čállii de dahje jorga leaddiide mat nuolggadu-said miel de almmuhuvvojit, dahje eará doaimmaide maid jahke čoahkkin lea evttohan. Muhtin jagiid lágida searvi miellahtuide oahppomátkki unnitálbmot giellaguovlluide Eurohpás. Jagi 2016 rádjái leat 3 dákkár mátkki čađahuv-von.

Searvi lea almmuhan «Fágačálli» bláđi jagiid 1995-2004, man ulbmil lei dieđuid juohkit miellahttuide. Maiddái neahtta siidu ásáhuvvui dalle.

Jagi 2005:s álggahuvvui «Sámis» bláđđi. Dan ulbmil lea oažžut eambbosiid lohkat sámegiela. Odne ruhtada «Sámis» SFS Fágagirjjálašfoanda ja Sámediggi. «Sámis» ilbmá dábálaččat guktii jagis davvisámegillii, ja oktii jagis jogo juvlev- dahje mátta sámegillii.

Buot dieđuid searvvi birra gávnnat neahttasiiddus:www.samifaga.org

MIELLAHTTUN?

Jus deavddát eavttuid leat miellahttun, de searvva áinnas donge Sámi fágagirjjálaš čálliid- ja jorgaleaddjiidsearvái.Máksu lea EURO 60,00 dahje NOK 500,00 jahkái.

Dá lea kontunummir gosa sáhtat máksit miellahttoruđa 7593 05 02472Jus Suomas ja Ruoŧas mávssát, de geavahat vel dáid:IBAN: 60 7593 05 02472BIC/SWIFT: DNBANOKKXXX

SFS’a Donostias geassemánu 2016:s.